Blogi
Blogi
Opiskelen geronomiksi Metropolian ammattikorkeakoulussa ja suoritin opintojeni viimeisen työharjoitteluni Vanhusten Turva säätiöllä. Harjoitteluni teemana oli ”kehittämisen ja johtamisen” opintokokonaisuus. Haluan jakaa teille kokemuksia harjoittelustani ja toivon tavoittavani opiskelijoita, jotka pohtivat vaihtoehtojaan tulevasta työharjoittelupaikastaan; Täältä löytyy monipuolisuutta ja aitoja kokemuksia vanhustyön kentältä säätiön näkökulmin! Vanhusten Turva säätiö edistää ikäihmisten hyvinvointia vahvistamalla osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia sekä haluaa vähentää yksinäisyyden tunteen kokemuksia. Tällä hetkellä säätiöllä on kaksi hanketta käynnissä, joiden pääpainoina ovat digitaalisuus ja sen saavutettavuus, sekä yhdessä tekeminen liikkumisen ja kulttuurin keinoin. Lisäksi säätiöllä on fyysinen tila Tiedon Tupa, jota rahoitetaan säätiön omilla varoilla. Säätiö on aitiopaikka nähdä kehittämistyötä hankemaailmassa, johon opiskelijana voit heittäytyä mukaan hyvin matalalla kynnyksellä, tukenasi ammattitaitoiset ja lämminhenkiset ohjaajat. Ennen harjoittelua kävin juttelemassa Päivin (projektipäällikkö ja harjoitteluni ohjaaja) kanssa harjoittelusta ja mitä heillä on tarjota harjoittelijalle. Koin keskustelun hyväksi, sillä molemmat osapuolet pääsivät pohtimaan, onko harjoittelu sopiva juuri minulle. Toiseksi se auttoi itseäni orientoitumaan paremmin tulevaan harjoitteluuni. Ensimmäisenä päivänä sain kattavan perehdytyksen, joka edesauttoi ymmärtämään kokonaiskuvaa. Lisäksi minulle annettiin aikaa tutustua itse toimintaan. Kysymysteni tulva oli suuri, mutta jokainen työntekijä vastasi mielellään. Näin pääsin nopeasti jyvälle, missä hankkeissa ja niiden toiminnassa on kyse. Mutta mitä olen harjoittelussa konkreettisesti tehnyt? Harjoittelutehtävääni kuului suunnitella ja toteuttaa pienimuotoinen kehitystehtävä. Työnantajan puolelta oli halua luoda palautelomake harjoittelijoille, jonka pohjalta suunnittelin palautekyselyn kysymykset. Sen pohjalta opiskelija ja työpaikkaohjaaja voivat käydä yhteisen palautekeskustelun harjoittelun päätyttyä. Toteutuksen tavoitteena on kerätä tietoa, kuinka Vanhusten Turva säätiö voisi kehittää omaa toimintaansa harjoittelijaystävällisemmäksi. Tiedon Tuvalle ikääntyvät ovat tervetulleita kohtaamaan säätiön työntekijöitä, mutta myös toisia kävijöitä. Tuvalla on mahdollisuus saada työntekijöiltä apua henkilökohtaisen älylaitteen kanssa. Mutta, Tiedon Tuvalla on myös mahdollista lainata tabletti itselleen kuukaudeksi ja mukaan saa tehtäväpakan, jonka avulla voi laitteen käyttöä harjoitella itsenäisesti, mutta laitteen käyttöön on saatavilla myös opastusta. Itse pääsin kohtaamisen lisäksi neuvomaan yksittäisten henkilöiden omia haasteita älylaitteiden kanssa. Säätiö haluaa myös tukea sosiaalista hyvinvointia järjestämällä kerran kuukaudessa jokin teemaan sopiva yhteisöllinen tapahtuma. Itse osallistuin Naistenpäivä -kahveihin ja useampaan tapahtumaan suunnittelin mainokset. Loin myös visuaalisen ilmeen Facebookissa meneillä olevaan ”Unelmien vuosi 2025” -teemaan. Ryhmästä ryhtiä hanke järjestää Helsingin katvealueilla kuten Lauttasaaressa, Mellunkylässä ja Vuosaaressa ohjattuja liikuntaryhmiä +65-vuotiaille, sekä kulttuuriretkiä ympäri Helsinkiä. Sain olla projektityöntekijän mukana ja tukena, sekä järjestin itse opastetun retken Talvipuutarhaan. Mukaan otettiin myös piknik eväitä, joita nautimme opastuksen lopuksi. Paikalle saapui kymmenkunta kasveista kiinnostunutta daamia. Askel askeleelta kohti yhdenvertaisuutta hankkeessa järjestetään digi tutuksi -kahdeksan kerran kursseja. Niissä harjoitellaan digitaitoja joko kannettavan tietokoneen tai tabletin avulla. Mukaan tulee tehtäväpakka, jonka avulla kuka vain voi harjoitella perustaitojaan laitteen kanssa. Olen saanut toimia osassa näissä ryhmissä apuohjaajana. Kaikissa ryhmissä on mukana vapaaehtoinen apuohjaajana. Lisäksi kävimme markkinoimassa kevään uusia digi tutuksi -kursseja yhdessä projektityöntekijän kanssa Kampin palvelukeskuksessa. Olin tutustumassa Lauttasaaren Naapuruuspiiriin, missä vapaaehtoinen ohjaa alueen asukkaista koostuvaa ryhmää. Ryhmä on aloitettu Kampin palvelukeskuksen toimesta, mutta tällä hetkellä erittäin omatoimisesti toimiva ryhmä. He ottivat minut mielellään vastaan ja lopulta kävin heidän luonaan kolmesti. Kerroin edunvalvontavaltuutuksesta, hoito- ja hoivatahdosta sekä erilaisista kuljetuspalveluista. Sain itse harjoitella geronomi-rooliani ja he saivat (ainakin osittain) uutta tietoa itselleen. Oli ilo käydä heidän luonaan! Paljon sain tehdä ja paljon olen oppinut. Lisäisin vielä, että harjoittelupaikka antoi hyvin vapaat kädet toteuttaa omia kehittämisen kohteitani, tietenkin säätiön ja hankkeiden omien toimintojensa puitteissa. Koin, että minut otettiin osaksi porukkaa heti alussa ja itsensä johtamisen taidot ovat 10 viikon aikana hioutuneet. Kannustan toisia sosiaalialan harjoittelijoita olemaan rohkeasti yhteydessä Vanhusten Turva säätiöön. Täällä arvot kohtaavat käytännön ja tekemisen meininki vie mennessään. Kiittäen, Marika
Välittämisen päivää vietettiin pe 29.11. Tänä vuonna meillä Töölö-Kampin alueen toimijoilla teemana oli yksinäisyys. Olemme juuri lähestymässä kalenterivuoden juhlista yhtä yhteisöllisintä eli joulua. Kaikille se ei välttämättä olekaan se iloinen perhetapahtuma, jossa eri sukupolvet kohtaavat hyvän ruoan, juoman sekä lahjoen antamisen ja saamisen merkeissä. Entäpä jos joulua kuvaavat mainokset saavatkin aikaan ahdistusta ja ikävää tunnetta. Yksinäisyys on tunne, jota lähes jokainen meistä kokee jossain elämänsä vaiheessa joko hetkittäisenä tai pidempikestoisena. Ikääntyminen tuo mukanaan monia muutoksia, joista yksi merkittävimmistä voi olla juuri yksinäisyyden tunteen lisääntyminen. Tämä aihe on yhä ajankohtaisempi, sillä väestö ikääntyy ja yhä useammat elävät yksin. Syitä yksinäisyyden tunteelle voi olla monia. Sosiaaliset verkostot muuttuvat ja voivat kaventua sairauksien ja menetysten myötä. Liikuntakyvyn heikkeneminen saattaa vaikeuttaa osallistumista sosiaalisiin tapahtumiin tai päivittäisiin aktiviteetteihin. Ikääntyvät voivat myös eristäytyä, jos he kokevat, että muut eivät ymmärrä heidän kokemuksiaan tai tarpeitaan. Teknologian nopea kehitys saattaa tuoda ulkopuolisuuden tunnetta, kun ei osaa käyttää laitteita omien asioiden hoitamiseen. Yhteisöllisyys voisi olla avain yksinäisyyden vähentämiseen. Se tarjoaa ikääntyville mahdollisuuden luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita, jakaa kokemuksia ja tuntea itsensä osaksi jotain suurempaa. Miten sitten voisi löytää itselleen sopivan yhteisön? Alla muutama ajatus... Osallistuminen paikallisiin projekteihin tai järjestöjen vapaaehtoistoimintaan voi tuoda merkityksellisyyden tunnetta ja mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä. Liittyminen erilaisiin kerhoihin tai osallistuminen harrastustoimintaan tuo yhteen samanhenkisiä ihmisiä ja luo tilaisuuksia ystävyyksien syntymiseen. Osallistuminen yhteisiin tapahtumiin, kuten markkinoille tai juhliin, voi vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta. Seniorikeskuksissa järjestetään erilaisia aktiviteetteja, kuten pelejä, elokuvailtoja ja luentoja. Vaikka teknologia voi olla haastavaa, videopuhelut, sosiaalinen media ja erilaiset sovellukset auttavat ylläpitämään sosiaalisia suhteita myös kaukana oleviin läheisiin ja ystäviin. Monet ikääntyneet löytävät ystäviä uskonnollisista yhteisöistä, joissa järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja ryhmiä. Nykyään löytyy myös mahdollisuuksia yhteisölliseen asumiseen, joka voisi olla jollekin sopiva tapa kuulua johonkin porukkaan. Eikä unohdeta meidän omia toimintojamme; Tiedon Tupaa, Askel- ja Ryhmästä ryhtiä- hankkeitamme, jotka tarjoavat maksutta erilaisia toimintoja ja tapahtumia, joihin voi osallistua nk. matalalla kynnyksellä Uusien ystävien löytäminen voi olla haastavaa, mutta aktiivinen osallistuminen erilaisiin toimintoihin ja tilaisuuksiin voi avata mahdollisuuksia uusille ystävyyssuhteille. Ole siis rohkea ja avoin äläkä pelkää lähestyä uusia ihmisiä. Ystävystyminen lähtee yleensä arkisten asioiden jakamisesta syventyen luottamuksen syntyessä syvempään ystävyyteen. Ja jo uusien hyvänpäivän tuttujen löytyminen voi piristää elämää. Toivotamme kaikille oikein hyvää joulua ja yhteisöllistä vuotta 2025! Tavataan Tuvalla ja pitkin pääkaupunkiseutua tapahtumissamme! Päivi Tiedon Tuvalta
Ystävyyden monet kasvot – ikääntymisen ja somen vaikutus ystävyyssuhteisiin
Tekoäly ja koneoppiminen
Laitelainaamo 1-vuotta
Mitä vaaditaan digiloikkaan? Kuvittele, että seisot jyrkänteen reunalla yksin. Haluaisit päästä jyrkänteen yli, missä näet lastesi ja lastenlastesi viettävän aikaa yhdessä jutellen. Jälkikasvu kommunikoi digitaalisessa maailmassa käyttäen sosiaalista mediaa, sähköpostia, videopuheluita ja erilaisia sovelluksia. Jyrkänteen ylittämiseen vaaditaan digiloikkaa. Monet ikäihmiset kokevat hankaluuksia erilaisten digitaalisten palvelujen käytössä, koska niitä ei ole lähtökohtaisesti suunniteltu ikäystävällisiksi. Digitalisaatio näkyy yhteiskunnassa digitaalisen tekniikan lisääntymisenä arjessa, esimerkkeinä verkkopankit ja verkkokaupat (Koko kansan digi). Digiloikka tarkoittaa digitalisaation käyttöönottoa (Wikisanakirja 2020). Jututus Oy on suunnitellut muisteluun ja elämäntarinan tallentamiseen Jututus™-sovelluksen , jonka käyttöön on laadittu opinnäytetyönä ikäystävälliset ja saavutettavuuden huomioivat käyttöohjeet. Käyttöopas on julkaistu kymmenenä lyhyenä videona sekä kirjallisena julkaisuna. Oppaan avulla iäkkäät voivat itsenäisesti tai läheisensä avulla käyttää sovellusta muistojensa tallentamiseen ja tarinointiin. Vanhenemismuutokset eivät estä digitaitojen oppimista Henkilöitä, jotka ovat kasvaneet käyttämään digitaalisia laitteita kutsutaan diginatiiveiksi (Koko kansan digi). Nuoret ikäpolvet ovat syntyneet diginatiiveiksi älypuhelin kädessä ja pilvipalvelut silmissä kiiluen. Ikääntyminen ja erilaiset toimintakyvyn rajoitteet voivat hankaloittaa digitaalisten palvelujen käyttöä tai digisisältöjen kuluttamista. Vanhenemismuutokset vaikuttavat aistijärjestelmään huonontaen kuuloa ja näköä. Myös digitaalisten laitteiden käyttöön vaadittava hienomotoriikka voi muuttua heikommaksi iän myötä. Kognitiivisten toimintojen vanhenemismuutokset puolestaan haastavat ikäihmisen havaitsemista, keskittymiskykyä ja oppimista. Toisaalta ikäihmiset ovat elämänsä aikana käyttäneet laajalti erilaisia teknisiä laitteita ja palveluita. Oppiminen on elinikäinen prosessi, jolle ei ole koskaan liian myöhäistä antaa mahdollisuutta. Ikäihmisen digitaitojen kehittymistä ja uuden oppimista voidaan lisäksi helpottaa ikäystävällisillä digisisällöillä. Saavutettavuuteen ja käytettävyyteen panostavalla suunnittelulla ikääntyneiden digitaalisten palvelujen käyttö todennäköisesti lisääntyy. Saavutettavalla digisisällöllä tukea digiloikkaan Saavutettavuuden kannalta olennaisia ovat digisisällön selkokielisyys sekä visuaalisesti ja rakenteellisesti selkeä julkaisun ulkoasu. Erilaisten helppokäyttötoimintojen huomioiminen on myös tärkeää. Kuville tulisi lisätä aina vaihtoehtoinen, sisällön ilmaiseva, teksti helpottamaan kuvien katselua. Tekstissä taas tulisi huomioida ruudunlukuohjelmien mahdollinen käyttö selkeällä tekstin rivityksellä ja pisteisiin päättyvillä lauseilla. Kirjallisissa julkaisuissa tekstin havaittavuuteen vaikuttavat myös fontti, fonttikoko, riviväli, sanavälit sekä tekstin kontrasti taustaan nähden. Kontrastin tarkistamiseen on olemassa verkossa näppärä työkalu, WebAIM Contrast Checker . Työkalun avulla voi tarkistaa julkaisun tekstin ja taustan väritykset sekä niiden keskinäisen kontrastisuhteen. Videoissa saavutettavuusvaatimukset edellyttävät videon puheen ja äänimaailman ilmaisevaa tekstitystä. Tekstitysten tulisi kulkea synkronoituna videossa esiintyvään puheeseen. Videoiden saavutettavuutta voidaan parantaa myös selkeällä ja sopivan rauhalliseen tahtiin etenevällä kuvakerronnalla. Videoiden editoinnissa tulisi kiinnittää huomiota kuvamateriaalin siirtymiin ja kohdistuksiin, jotta ne tukisivat myös kognitiivisia rajoitteita omaavan katsojan havainnointia. Äänieditoinnissa on tärkeää jättää puheen lomaan myös hiljaisia hetkiä, jotta kuuntelija ehtii sisäistää kerrotun asian. Ikäystävällisen käyttöoppaan avulla ikäihmiset voivat ottaa digiloikan ja käyttää paitsi Jututus-sovellusta, myös oppia muutenkin arjessa tarvittavia digitaitoja. Ei tarvitse olla diginatiivi voidakseen kokea digiosallisuutta. Digitaaliset palvelut ovat tulleet jäädäkseen, mutta on vain huolehdittava, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet digiloikkaan. Asiasanat Saavutettavuus, digiloikka, digiosallisuus, käyttöopas, ikäystävällinen, digitaidot, diginatiivi, yhdenvertaisuus Kirjoittaja Sanna Tarnanen Olen viittä vaille valmis Geronomi (AMK) Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Erityisen kiinnostunut olen vanhustyön digitalisaation kehittämisestä, erilaisista ilmiöistä ja innovaatioista. Olen toiminut Jututus-sovelluksen käyttäjäkokemuksiin liittyvässä Muistojen matkalla-projektissa vapaaehtoisena digitukihenkilönä 2020–2021. Lähteet Wikisanakirja 2020. Digiloikka. Viitattu 29.4.2022. Koko kansan digi. Digisanasto.
Puoli vuotta Muistojen Matkalla-toimintaa Ajan kulku on aivan käsittämätöntä. Ensimmäiset Muistojen Matkalaiset ovat olleet toiminnassa mukana noin puoli vuotta. Tällä hetkellä mukana toiminnassa on kymmenen osallistujaa, kun tässä kevään kynnyksellä mukana aloitti vielä kolme uutta Matkalaista. Osa tekee hommia hyvinkin itsenäisesti tallentaen kuvia ja niihin liittyviä tarinoita ja muistoja Jututus Oy:n luomalle digitaaliselle alustalle. Osan luona olen käynyt kotikäynneillä noin viikon välein. Tapaamisten aikana olemme opetelleet mm. tablettitietokoneen käyttöä, lisäämään kuvia ja tarinoita sekä luomaan oman musiikkilistan Jututus-alustalle. Osallistujat ovat kokeneet toiminnan mukavaksi tavaksi ottaa tietotekniikkaa haltuun. Osalle tämä on ollut todellinen digiloikka. He ovat oppineet hyödyntämään tablettilaitetta mm. ilmaislehtien lukemisessa, tiedon hakemisessa, omien pankkiasioiden hoitamisessa ja lukuisissa muissakin asioissa. Osa on ihmetellyt, että miten ovat tulleet toimeen ennen tätä tablettilaitetta. Huikeaa on ollut aloittaa kolmen Matkalaisen kanssa viikoittaiset Skype-tapaamiset. Tämä on ollut merkittävä asia heille, kun Koronan tuomien rajoitusten vuoksi tapaamiset ovat olleet mahdottomia. ”Näköpuhelin” on tuonut uusia ulottuvuuksia pelkkiin puheluihin verrattuna. Niin kuin eräs osallistuja tämän ilmaisi; ”Hei, mä oon digissä mukana ja mukana tällä vuosikymmenellä.” Muistojen Matkalla toiminta on ollut sekä itselle että osallistujille hieno matka. Alla muutamia kommentteja: Omien kuvien ja tarinoiden kirjoittaminen Elämänkaarelle on koettu; ”Tämähän on ihan mahtava juttu. Saa käydä läpi elämäänsä ja kirjoittaa muistoja mielin määrin tänne. Tässä iässä sitä alkaa käydä läpi elämää. Mitä tuli tehtyä ja koettua.” Silmät säihkyen on opittu, kuinka listätään emojit sähköpostiin; ”No nyt mä ne löydän, kun oon aina näitä halunnut lisätä viesteihin.” Tablettilaite on tuonut monenlaista iloa; ”Tän tabletin saaminen on avartanut mun maailmaa. Käyn vaikka aamuisin lukemassa Iltalehteä tämän kanssa.” On hyvä muistaa, että kannustus, ajan antaminen ja rauhallinen eteneminen on merkityksellistä; ”Tämähän käy näppärästi. Täytyy vaan miettiä rauhassa tää järjestys, miten tää menee.” Aivan huikean hienoa on, että meidän upea Jututtajamme Sanna on tavannut osallistujaamme Sinikkaa ja he ovat tehneet muutaman videon tapaamisistaan. Katso linkkien kautta miten huikean hienosti Sinikalla sujuu (lupa julkaisemiseen on saatu). Kuvan tallentaminen Jututukseen ja muistelu kuvien avulla https://youtu.be/mLNUWpuM1Y0 Tabletin käytön mahdollisuudet https://youtu.be/fgCOxDW40Jg Musiikin kuuntelu Jututuksen avulla https://youtu.be/ZlZgqZgksYw Lämmin kiitos kaikille Muistojen Matkalaisille! On ollut hienoa olla teidän kanssanne yhteisellä matkalla! Ja matka jatkuu…
Muistojen matkalla jututtajana Tutustuin Muistojen matka projektiin geronomi-opintojeni kautta. Projektissa ohjataan ja avustetaan ikäihmisiä tallentamaan muistoja elämän varrelta Jututus Oy:n luomalle sivustolle. Lopputuloksena on digitaalisessa muodossa yksilöllinen elämänkaari sisältäen kuvia, tekstiä, videoita sekä musiikkia. Ajatus iäkkään elämänhistorian tallentamisesta digitaaliseen muotoon kuulosti edistykselliseltä ja kiehtovalta ajatukselta, joten ilmoittauduin mukaan vapaaehtoiseksi jututtajaksi. Olen ollut projektissa mukana noin 3 kuukautta ja matka jatkuu vielä. Käyn muutaman viikon välein jututtamassa iäkästä rouvaa koronavarotoimet huomioiden ja yhdessä tallennamme hänen muistojaan Jututukseen. Rouva on samalla oppinut muitakin digitaitoja: videopuhelut, Facebook, sähköposti, tabletilla kuvaaminen, kuvankäsittely sekä YLE Areenan käyttö ovat tulleet tutuiksi. On ollut hienoa nähdä, miten paljon uuden oppiminen ja digitaitojen omaksuminen on ilahduttanut rouvaa. Hän voi nyt iltaisin katsella Yle Areenasta vanhoja elokuvia, ottaa kuvia lähimetsän muuttuvasta maisemasta, soittaa videopuhelun ulkomaille tai keskustella Facebookissa vanhoista astioista aiheeseen liittyvässä ryhmässä. Korona-ajan eristäytyneisyys ja rajoitukset eivät tunnu niin lamaannuttavalta, kun oman kodin suojista voi olla yhteydessä muuhun maailmaan. Miten paljon muistoja herääkään eri vuosikymmeniltä vanhojen esineiden, valokuvien, kappaleiden tai videoiden kautta. Googlen kuvahaku on ehtymätön muistelun aarreaitta, josta löytyy mitä vain keksii etsiä. Olemme yhdessä rouvan kanssa löytäneet sieltä mm. melkein sata vuotta vanhan automallin kuvan, jolla hän opetteli aikoinaan ajamaan. Kuvia katsellessa mielen sopukoista kumpuaa aina lisää uusia muistoja ja tarinoita. Muistoja tallennetaan elämänkaaren muotoon aikajanalle vuosikymmenittäin ja samalla voi jäsennellä omaa elämänkulkuaan ja tehdä menneisyytensä näkyväksi. Myös uusien muistojen tallentaminen on ollut innostavaa: rouva on kuvannut lähimetsän ikkunasta aukeavaa maisemaa, ja vuoden kierto lähimetsässä on tallentunut omalle elämänkaarelle. Kuvaaminen ja kuvien käsittely antaa rouvalle mahdollisuuden luovaan toimintaan ja tuloksena on itse kuvattu, rajattu ja muokattu valokuva. Rouva suunnittelee mielellään uusia tallennettavia muistoja ja on hyvin tarkka yksityiskohdista. Toiveena on, että kuvat ja tekstit vastaisivat mahdollisimman totuudenmukaisesti mieleen jääneitä muistoja. Aina tämä ei ole mahdollista, esimerkiksi juuri muistoa vastaavaa kuvaa ei välttämättä löydykään ja on tyydyttävä johonkin sitä muistuttavaan. Matkamme musiikin ja videoiden tallentamisessa on vasta alussa, mutta kuvien ja tekstin kanssa olemme jo päässeet hyvään vauhtiin. Lisäksi olemme täydentäneet rouvan profiilia, jossa hän voi vapaasti kertoa itsestään. Uskon, että Jututukseen kerätyistä muistoista jää rouvalle arvokas digitaalinen tallenne, jota voi jakaa läheisille ja tuttaville. Se on myös hänelle itselleen työkalu muisteluun, tapahtumien ja ajankohtien jäsentelyyn. Tavallaan tallenne voisi toimia myös eräänlaisena digitaalisena hoivatahtona kertoen ihmisestä ja hänen toiveistaan itse haluamallaan tavalla. Kun iäkäs ei pysty enää ilmaisemaan itseään, tallenne voisi muistuttaa läheisille ja hoitaville tahoille kuka hän on, mikä on hänen elämänhistoriansa sekä antaa tietoa hänen mieltymyksistään ja toiveistaan. Lapsille ja lapsenlapsille Jututus tarjoaa myös ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa omaan sukuhistoriaan ja menneisiin vuosikymmeniin. Omien vanhempien ja isovanhempien tunteminen on arvokasta tietoa itsetuntemuksen ja -hyväksynnän kannalta. Jokainen haluaa pohjimmiltaan tietää kuka olen ja mistä tulen. Sanna - Jututtaja
Eriskummallinen Vuotemme 2020 Tämä erityisen erityinen vuosi jäänee mieliimme monella tavalla haasteellisena, mutta onneksi vuoteen on mahtunut paljon hyvääkin. Koronan myötä maailmamme muuttui ja meidän toimintamme siinä samalla. Toimintoja jäi tauolle, suunnitelmat muuttuivat moneen kertaan, mutta jotain uutta myös aloitettiin. Meillä on aikoinaan tehdyn kyselyn myötä syntynyt lista Tammisalon ja lähialueen asukkaista, joille kaikille soitin kuulumissoiton huhtikuussa, kun selvisi, että tämä virus ei noin vain väistykään keskuudestamme. Tämän soittokierroksen yhteydessä tarjosin mahdollisuutta nk. kuulumissoittoihin ja tähän tarttuikin muutama henkilö. Olemme soitelleet lähes viikoittain ja käyneet mitä ihanimpia keskusteluja, joilla on vähennetty yksinäisyyden tunnetta, jaettu kuulumisia ja tsempattu toisiamme erilaisten rajoitusten keskellä. Kiitos teille, joille olen saanut soitella! Muistojen Matkalla toimintamme lähti hyvin käyntiin alkusyksystä. Mukana on tällä hetkellä seitsemän osallistujaa. Osan kanssa tavataan viikoittain ja osa kirjoittaa muistojaan Jututus Oy:n digitaaliselle alustalle hyvinkin itsenäisesti. On ollut huikean hienoa huomata, miten ennen laitteita käyttämättömät ikääntyvät ovat ottaneet nämä digiasiat haltuun. Toistojen kautta syntyy oppimisen riemua ja tunnetta siitä, että voi itsenäisesti hoitaa esimerkiksi pankkiasioitaan. Olemme siis ottaneet tablettitietokoneen suomia mahdollisuuksia haltuun muutenkin, kuin Jututuksen osalta. Tämän toiminnan kautta olen päässyt tutustumaan aivan mielettömän hienoihin ihmisiin. Olen sukeltanut heidän elämänhistoriaansa uudella tavalla hyödyntäen teknologiaa. Digiloikkaa on otettu yhdessä ja se on ollut ilo! Yhteiskävelyt maanantaiaamuisin käynnistyivät 28.9. Mukana on ollut 1-5 osallistujaa. Olemme saaneet nauttia Tammisalon huikeista maisemista, ihmetelleet maailman menoa ja rupatelleet. Kävelyt ovat olleet kestoltaan noin tunnin mittaisia. Kävelyt jatkuvat edelleen Koronatilanne ja sääolosuhteet huomioiden. Mukaan mahtuu uusiakin kävelijöitä, jos innostut vaikka tekemään uudenvuoden lupauksena liikunnan lisäämisen. Lähtö on Onnitalon kulmalta osoitteesta Mäntypaadentie 28 maanantaisin klo 10. Itse en välttämättä aina pääse mukaan, joten onkin sovittu, että liikkeelle lähdetään sillä porukalla, joka on klo 10 lähtöpaikalla. Reitti valitaan mukana olevien kesken. Heijastinaitaan saimme luvan ja perustimme sen Tammisaloseuran kanssa Väylärinteen leikkipuiston yhteyteen 4.12. Heijastinaidasta voi käydä nappaamassa itselleen heijastimen tai tuoda omat ylimääräiset heijastimet, josta heijastinta tarvitsevat voivat käydä sen itselleen hakemassa. Heijastinaidan avulla haluamme toivottaa kaikille tammisalolaisille iloa, valoa sekä turvallisuutta tähän pimeimpään vuodenaikaan. Vanhusten Turva säätiö on lahjoittanut Heijastinaitaan 60 uutta heijastinta. Säätiössä olemme olleet uuden äärellä ja pohtineet paljon sitä, miten toimintamme tulisi jatkossakin tukemaan ikääntyvien hyvää elämää. Erityisen huolissamme olemme ikääntyvien syrjäytymisestä monien asioiden hoidon siirtyessä digitaaliseksi. Kaikilla ei ole apua ja tukea digitalisaation haltuun ottoon, joten olemme suunnitelleet avaavamme tilan, joka kulkee työnimellä Tiedon Tupa. Sinne ikääntyvät/omaiset ovat tervetulleita tutustumaan muun muassa erilaisiin digitaalisiin laitteisiin sekä saamaan apua ja tukea erilaisiin digihaasteisiin. Tilaan voi tulla tutustumaan vaikkapa älypuhelimeen tai tablettitietokoneen toimintaan. Tai pohditaan yhdessä mitä ne sovellukset ovat ja miten otetaan vaikkapa Facebook tai WhatsApp-puhelut käyttöön. Kotivuiltamme tulee ensi vuoden aikana löytymään tietoa tämän asian etenemisestä. Kiitämme teitä kaikkia vuodesta 2020 ja toivotamme rauhaisaa joulua! Ja tervetuloa vuosi 2021! Ilolla ja jännityksellä jäämme odottamme mitä kaikkea se tuokaan tullessaan! Päivi
Muistojen Matkalla-toiminta käynnistyi Vanhusten Turva säätiössä syksyllä 2020 ryhmätoiminnan sijaan yksilötapaamisilla. Toiminnan tavoitteena on tarjota yli 65-vuotiaille mahdollisuus tallentaa omaa elämänhistoriaansa Jututus Oy:n luomalle digitaaliselle alustalle tablettitietokoneella. Toiminnassa on tällä hetkellä mukana kahdeksan digitaidoiltaan hyvin erilaista osallistujaa. Tämä on Muistojen Matkalla-toiminnan ja alustan jatkokehittämisen kannalta upea asia. Tässä tekstissä kerron, miten olemme ottaneet eettiset näkökulmat huomioon Muistojen Matkalla-toiminnassa. Tiedämme, että teknologia tarjoaa hyvälle, omannäköiselle elämälle, terveyden ylläpitämiselle, sosiaaliselle osallistumiselle ja itsemääräämisoikeudelle huimia mahdollisuuksia. Tähän kaikkeen haluamme tarjota mahdollisuuden toimintaamme osallistuville. Jo se, että tarjoamme osallistujille maksutta vuoden ajaksi tablettitietokoneen, internet-liittymän ja Jututuksen kuukausimaksut käyttöön, lisää osallistujien mahdollisuuksia etsiä ja löytää uusia asioita elämäänsä ja kokea osallisuutta. Etenkin näin korona-aikana moni on kokenut, että tämä toiminta tuo mielekästä tekemistä arkeen, kun muista harrastuksista on joutunut luopumaan. Yksi keskeisimmistä teknologian eettisistä kysymyksistä on se, miten suhtaudutaan ihmiseen, hänen yksityisyyteensä ja hänestä kerättävään tietoon. Tietosuojalainsäädäntö antaa aiheeseen hyvän perustan, mutta silti tulevaisuudessa on rajattomat mahdollisuudet kerätä yksilöstä tietoja, käsitellä ja hyväksikäyttää niitä. Eettinen lainsäädäntö laahaa kaukana kiihtyvän teknologian kehityksen perässä. Omassa toiminnassamme kunnioitamme jokaisen osallistuja yksityisyyttä. Meitä toimijoita sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus. Jututus Oy luo jokaiselle osallistujalle oman henkilökohtaisen tunnuksen ja salasanan, jotka osallistuja voi halutessaan jakaa läheisilleen. Ne luodaan pelkästään osallistujan nimellä, jolloin muita tietoja ei tarvita. Lisäksi Jututus Oy:llä on osallistujan puhelinnumero ja sähköpostiosoite, sillä käyttäjätunnus lähetetään tekstiviestinä ja salasana sähköpostilla (tietoturva huomioitu). Nämä tiedot ovat myös Vanhusten Turva säätiöllä. Meillä on myös osallistujan osoite kotikäyntejä varten. Mitään turhia tietoja osallistujilta ei kysytä eikä tietoja luovuteta ulkopuolisille. Kerromme toiminnastamme sosiaalisessa mediassa ilman nimiä ja tämä on jokaiselle osallistujalle kerrottu. Kuvauslupa on saatu kirjallisena kaikilta osallistujilta. Jotta ikääntyvä ottaa teknologiaa käyttöönsä, sen tulee soveltua luontevasti ihmisen arkeen. Moni ikääntyvä haluaa käydä elämäänsä läpi ja tämä alusta tarjoaa siihen loistavan ja luotettavan mahdollisuuden. Käyttöön otettavan teknologian käytön haitat ja riskit on arvioitu jo alustan toimittajaa ja nettiliittymää valitessa. Sekä alustan toimittaja että Vanhusten Turva säätiö kumpikin on osaltaan huolehtinut siitä, että turvallisuuteen liittyvät asiat ovat kunnossa. Käyttäjäturvallisuutta on lisätty myös sillä, että tabletilla erilaisten tuotteiden tilaaminen on estetty ja laitteeseen on asennettu yritystietoturvaohjelma. Käyttäjäystävällisyyden vuoksi hankimme kaikille kosketusnäyttötikut, jotka helpottavat kosketusherkällä laitteella toimimista. Toimimme eettisesti myös siinä, että annamme osallistujille tukemme vuoden ajaksi niin Jututuksen alustan kuin laitteen käyttöönotossa. Emme jätä ketään yksin. Tapaamme osallistujien tarpeiden mukaan harvemmin tai jopa kerran viikossa. Näin pyrimme siihen, että jokainen oppii sekä laitteen että alustan käytön. Lisäksi tapaamisilla käydään läpi esimerkiksi laiteen päivittämiseen liittyviä asioita. Toiset oppivat taidot nopeasti ja osan kanssa tavataan pidempään. Osallistujista osa on lähes tietämättömiä tablettilaitteen tarjoamista mahdollisuuksista. Tämän vuoksi toimintamme ei liity vain Jututuksen tuomiin mahdollisuuksiin vaan kannustamme ja opastamme osallistujia käyttämään laitetta myös muuhun vaikkapa Muistipuiston tai WhatsApp-puhelujen tuomiin mahdollisuuksiin. Verkkopalveluiden vaikeaselkoisuus voi tuottaa monille ongelmia. Tämän vuoksi tarjoamme vuoden ajaksi apua ja tukea. Jo nyt on tullut esille, että alustan laatijan ja käyttäjän ajatus ei kulje ihan samalla lailla. On todella tärkeää, että käyttäjiä huomioidaan jo järjestelmien suunnitteluvaiheessa sekä käyttöönoton jälkeen. Muistojen Matkalaiset ovat avainasemassa toimiessaan kokemusasiantuntijoina antamalla palautetta ja olemalla näin mukana kehittämistyössä. Tämä tuo heille myös tunteen siitä, että heistä ja heidän kokemuksistaan ollaan aidosti kiinnostuneita ja heidän mielipiteillään on merkitystä. Osallistujan oppimiskokemus perustuu laitteen ja alustan käytön osaamiseen ja hallintaan. Niiden tulee olla helppokäyttöisiä, käyttöohjeiden selkeitä ja käyttökoulutuksen voimaannuttavaa. Tähän on pyritty sillä, että opastaja antaa paljon positiivista palautetta, kannustaa ja tsemppaa niissäkin hetkissä, kun opetellaan jotakin asiaa uudestaan ja uudestaan. Vaikka Jututus Oy on tehnyt käyttöohjeen, on osallistujille tehty myös yksilöllisiä ohjeita, joissa käydään asiat vaihe vaiheelta läpi. Tämä on kannustanut osallistujia kokeilemaan laitetta itsenäisesti tapaamisten välillä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan teknologisesta syrjäytymisestä ja kokonaisten ryhmien sulkemisesta sähköisten palvelujen ulkopuolelle. Syrjäytymisvaarassa ovat ne kansalaiset, joiden taidot tai kyvyt eivät jostain syystä riitä uuden teknologian hyödyntämiseen. Osa ikääntyneistä kuuluu tähän ryhmään. Meidänkin osallistujien joukossa on heitä, joilla ei ole älykännykkää tai he eivät ole juurikaan internetissä seikkailleet. On ollut huikean hienoa nähdä, miten esimerkiksi yksi osallistuja kokee iloa siitä, että pääsee nyt omaan verkkopankkiin ja pystyy maksamaan laskunsa itse. Toinen säästää siinä, ettei tarvitse ostaa Iltasanomia ja kolmas iloitsee Facebookista, jonne on oppinut laittamaan toimintamme myötä kuvia tuttavilleen. Muistojen Matkalla toiminta on ollut juuri niin toimiva, kuin toivoimme sen olevankin. Tästä on ilo jatkaa ensi vuoteen! Päivi Kiuru Vanhusten Turva säätiö kehittämiskoordinaattori Muistojen Matkalla-toiminnan ohjaaja ja Jututtaja
Lahjoitukset
Haluatko olla mukana tukemassa säätiömme toimintaa ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi?
Mikäli olet kiinnostunut testamenttilahjoituksen tekemisestä, pyydämme ottamaan yhteyttä Vanhusten Turvan toiminnanjohtajaan Mikko Kärkkäiseen.
