Ystävyyssuhteet ovat yksi tärkeimmistä ihmissuhteista, jotka rikastuttavat elämää monin tavoin. Lapsuudesta vanhuuteen ystävyyssuhteiden merkitys muuttuu, mutta ne säilyvät tärkeänä osana hyvinvointia. Suhteiden kehittymiseen vaikuttaa myös ikääntyminen ja sosiaalinen media. Näiden kahden ilmiön yhteisvaikutukset ystävyyteen ovat moninaisia ja kiinnostavia.
Mistä hyvän ystävän tunnistaa? Ystävän kanssa hiljaisuuskin puhuu, eikä sanoja aina tarvita. Ystävyydessä vuodet ja välimatkat eivät välttämättä erota. Kun tavataan, voi jatkaa siitä, mihin jäätiin edellisellä tapaamisella. On äärimmäisen tärkeää olla lempeä ystävä myös itselle, puhua itselle niin kuin puhuisi ystävälle.
On arvokasta tuntea eri-ikäisiä ihmisiä, mikä auttaa pitämään seniorin ajassa kiinni. Koen henkilökohtaisesti erityisen antoisana myös omanikäisten naisten välisen ystävyyden. Mikä sen rentouttavampaa kuin naisporukan tapaamiset, jolloin syödään hyvin, nautitaan ehkä lasi skumppaa sekä vaihdetaan kuulumisia ja parannetaan maailmaa.
Ikääntyminen ja ystävyyssuhteet
Ikääntymisen myötä ystävyyssuhteet käyvät usein läpi merkittäviä muutoksia. Elämäntilanteiden muuttuessa – perheen perustaminen, ura, eläkkeelle siirtyminen – myös ystävyydet sopeutuvat näihin vaiheisiin. Ikä tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita ystävyyssuhteisiin.
Eläkeaikana ystävyyssuhteet voivat saada uuden merkityksen. Silloin saattaa olla enemmän aikaa hoitaa suhteita, kun työelämä ei vaadi enää omaa osuuttaan. Ja mikä parasta, seniori-ikäinenkin voi saada uusia ystäviä siinä missä nuorempi kansalainen.
Ystävyys kestää aikaa ja välimatkaa. Suhde lapsuudenystäviin voi olla aivan erityislaatuinen. Vaikka välissä olisi pitkiäkin tapaamattomia jaksoja, silti lapsuudenystävä voi taas tavatessa tuntua läheiseltä. Paikkakunnan vaihto tai ulkomaille muutto ei yksiselitteisesti etäännytä ystävyksiä toisistaan, päinvastoin se voi jopa lähentää ihmisiä. Etäisempi tuttava voi kiinnostua uudesta elämäntilanteestasi, mikä voi johtaa lähentymiseen.
Selvää on kai, että ystävyyssuhteita pitää hoitaa, ihan itsestään lujakaan side ei pysy elinvoimaisena. Ystävyyssuhteen hoitaminen ei kuitenkaan vaadi suurieleistä toimintaa. Puhelu, viesti, postikortti (mikä ihana tapa), Teams-tapaaminen, kutsu kahville, kukkasen antaminen ym. Mietin vaan, kirjoitetaankohan perinteisiä kirjeitä nykyään.
Ystävyyssuhteita on monenlaisia, ja ne voivat vaihdella merkitykseltään, syvyydeltään ja kestoltaan. Tässä on esimerkinomainen luettelo erilaisista ystävyyssuhteista: lapsuuden ystävyys, paras ystävä, työystävät, naapuruusystävät, hoivakotiystävät, ystävyys perheenjäsenten kanssa, opiskeluaikojen ystävät, harrastusystävät, verkkoystävät (digitaaliset ystävyyssuhteet), satunnaiset ystävät, eläkeajan ystävät ja elämäntilanteen mukaiset ystävät. Ystävyyssuhteet voivat vaihdella merkityksiltään ja kestoltaan, mutta ne kaikki rikastuttavat elämää omalla tavallaan.
Ystävyys somen aikakaudella
Sosiaalinen media on mullistanut ystävyyssuhteiden luomisen ja ylläpidon tapoja. Facebook, Instagram, WhatsApp ja monet muut alustat tarjoavat mahdollisuuden olla yhteydessä ystäviin ympäri maailmaa, 24/7.
Yhteydenpito on helpottunut melkoisesti. Sosiaalisen median avulla pystyy pitämään yhteyttä kaukana asuviin ystäviin tai sellaisiin ihmisiin, joihin ei ehkä muuten saisi yhteyttä yhtä helposti. Ystävyyssuhteet voivat säilyä elinvoimaisina, vaikka fyysinen välimatka olisi pitkä, ja virtuaaliset keskustelut auttavat pitämään ystävyyden hengissä.
Ihmisten välisten suhteiden ei aina tarvitse olla syvällisiä ja pitkäkestoisia. Lyhyetkin suhteet ja kohtaamiset tuottavat hyvää mieltä. Joskus myös ympäristön vaihdos aktivoi etsimään uusia tuttavuuksia. Some on mainio väline tutustua ihmisiin. Pieniä ihmeitä voi tapahtua.
Vanhemmalla iälläkin voi saada uusia ystäviä. Ikä ei ole este tässäkään asiassa. Ja some on oiva apuri. Somen kautta voi saada yhteyden samanhenkisiin ihmisiin tai ihmisiin, joita ei ole tavannut vuosikausiin tai jopa vuosikymmeniin. Lisäksi on treffipalstat. Sieltä on moni löytänyt ystävän, elämänkumppanin tai jopa aviopuolison. Toisaalta, vaikka yhteydenpito somen kautta on helppoa, se voi myös johtaa ystävyyssuhteiden pinnallistumiseen. Somen algoritmit ohjaavat ihmiset pitämään yhteyttä lähinnä suuriin ystäväpiireihin, mutta vain harvoihin syvällisesti. On siis hyvä tiedostaa ja tietää somen toimintatavat.
Kirjoittajalle on tarjoutunut somessa monta tilaisuutta, joka on johtanut lähitapaamiseen ja riemastuttavaan kahvitteluhetkeen yhteisen kiinnostuksen kohteen tiimoilta. Somesta puhutaan pelottavana paikkana, ehkä liikaakin. Vinkkejä, miten somea ja digitaalisuutta voi hyödyntää uusien ystävien löytämisessä ja muita somen myönteisiä puolia tulisi ehdottomasti korostaa nykyistä enemmän.
Some ja ikääntyminen – rikkaus vai haaste?
Yhteenvetona totean, sekä ikääntyminen että some tuovat ystävyyssuhteisiin monia puolia. Sosiaalinen media on tehnyt yhteydenpidosta helpompaa ja tarjoaa senioreillekin huikeita mahdollisuuksia pitää ystävyyssuhteet elossa.
Ikääntyessä ystävyyssuhteiden syvyys korostuu, ja moni huomaa, että elämänkokemusten myötä ystävyys voi muuttua entistä kallisarvoisemmaksi. Niin somessa kuin lähisuhteissa, ystävyyden hoitaminen vaatii läsnäoloa, aikaa ja avoimuutta – riippumatta siitä, tapahtuuko vuorovaikutus näytön kautta vai kasvokkain.
Loppujen lopuksi, ystävyyden monet kasvot muistuttavat siitä, että vaikka elämä ja teknologia muuttuvat, aidot ihmissuhteet säilyttävät aina paikkansa elämässä. On tärkeää pitää huolta niistä, oli se sitten virtuaalimaailmassa tai fyysisessä todellisuudessa.
Ystävyys on elämän tärkeimpiä asioita. Jos päivänpaistetta
tuo toisten elämään, ei millään välty siltä itsekään.
-James M. Barrie-
Maija-Liisa on 67-vuotias elämäniloinen kirjoittaja, jolle sanat ovat tärkeitä. Kirjoittaminen on hänelle tapa jäsentää maailmaa, paeta arkea ja löytää uusia näkökulmia. Kirjoittamisen lisäksi hän harrastaa liikuntaa ja käsitöitä sekä seuraa maailmantapahtumia tiiviisti. Tänä syksynä Maija-Liisa muutti Viroon, mikä on herättänyt hänessä paljon ajatuksia ystävyydestä ja sen merkityksestä uudessa ympäristössä.
Maija-Liisan kirjoituksiin voit tutustua
Ikääntymisen Ihmeet -sivustolla
Mikäli olet kiinnostunut testamenttilahjoituksen tekemisestä, pyydämme ottamaan yhteyttä Vanhusten Turvan toiminnanjohtajaan Mikko Kärkkäiseen.